*

Sakari Lönn

Suomalaisen keihäänheiton tulevaisuus voi olla karu

Suomalaisen yleisurheilun tulevaisuus näyttää synkältä huolimatta siitä, että juuri tällä hetkellä onkin menossa todellinen superkesä ainakin terävimmän huipun tulosten perusteella. Yksittäisten huippujen takana on kuitenkin laajempi kuva ja se ei näytä kovinkaan hyvältä.

Jopa paraatilajissamme keihäänheitossa tulevaisuus voi olla yllättävänkin synkkä ja olen huolissani sen tulevaisuudesta Suomessa. Kansainvälistä menestystä jo vuosikaudet kerännyt kolmikkomme ikääntyy kovaa vauhtia ja heidän lopetettuaan voi olla odotettavissa hurja pudotus. Tero Pitkämäki on 31-vuotias, Antti Ruuskanen 30-vuotias ja Ari Mannio täyttää tässä kuussa 27 vuotta.

Myös keihäänheitosta muiden yleisurheilulajien tapaan meiltä puuttuvat lähes täysin 20-25-vuotiaat urheilijat. Parikymppistenkin taso on laskenut. Nykyinen kärkitriomme rikkoi 80 metrin rajan jo parikymppisenä. Pitkämäki heitti ensimmäisen kerran yli 80 metriä vuoden 2003 Kalevan kisoissa alle 21-vuotiaana. Ruuskasen ensimmäinen 80 metrin heitto lähti 22-vuotiaana ja Mannio puhkaisi kyseisen rajan vuonna 2007  vähän alle 20-vuotiaana. Myös Teemu Wirkkala heitti yli 80 metriä 19-vuotiaana. Kuten käytännössä kaikki muutkin aikuisten arvokisakävijämme ovat tehneet.

Missä ovat meidän nykypäivän 80 metrin parikymppiset keihäsmiehemme? Vaikka 23-vuotias Sami Peltomäki kyseisen tempun tekikin "yli-ikäisenä" Pihtiputaan keihäskarnevaalikisassa yksittäisellä heitolla, niin hänen todellinen tasonsa on edelleen huomattavasti matalammalla, eikä häneen aivan hirvittäviä odotuksia voida asettaa.

Keihäänheittomme kaipaisi silti kipeästi lisää näitä Peltomäkiä, jotta kotimainen kilpailu saisi piristysruiskeen. Nyt kun lähes jokaisen kotimaan kilpailun loppujärjestyksen voi lukea jo etukäteen kauden tilastoista ainakin terävimmän kärjen osalta. On totta, että paljon ovat keihäsmiehiämme loukkaantumiset riivanneet ja eri syistä telakalla ovat Sampo Lehtola ja Lassi Etelätalo ja heidän poissaolonsa on laimentanut kotimaista keihäskilpailua. He ovat kuitenkin jo 24-26-vuotiaita, eikä heitä voi enää sen vuoksi peräänkuuluttaminani nuorina lupauksina pitää.

Kaipaamistani 20-vuotiaista heittäjistä Toni Kuusela ja Joni Karvinen ovat heittäneet ennätyksikseen Kuusela 75,63 viime kaudella ja Karvinen tänä kesänä 73,98. Niistä lukemista on pitkä matka 80 metrin heittäjäksi. 22-vuotias Toni Sirviö (78,62 viime kesänä) on oikeastaan ainoa, jolta odotan uutena miehenä 80 metrin puhkaisua tänä kesänä. Heidän lisäkseen tämän kauden Suomen kärkitilasto koostuu lähinnä 25-35-vuotiaista heittäjistä, joilla ei juurikaan enää kehityspotentiaalia ole.

Pahoin pelkään, että kun arvokisoja kiertänyt kärkikolmikkomme lisättynä kilpailuihin palanneella Teemu Wirkkalalla lopettaa keihäänheiton, niin miesten keihäässä nähdään vastaava pudotus, mitä nähtiin naisten puolella Ingbergin ja Kolkkalan lopetettua. Siitä pudotuksesta ei olla vieläkään toivuttu, enkä tiedä toivutaankokaan enää.

Ohessa keihään kotimaan Top-20 tältä kesältä, josta jokainen voi omat arvionsa tehdä: http://www.tilastopaja.fi/db/fi/topevent.php?Season=2014&Ind=0&sex=1&eve...

Euroopan yleisurheiluliitto julkaisee sivuillaan aikuisten Euroopan kauden kärkitilaston lisäksi myös vastaavia tilastoja alle 23-vuotiaiden sarjassa, alle 20-vuotiaiden sarjassa ja alle 18-vuotiaiden sarjassa. Niiden perusteella valta keihäänheitossa on kääntynyt Suomesta jo muualle. Alle 23-vuotiaita tällä kaudella yli 80 metriä heittäneitä eurooppalaisia miehiä on seitsemän. Heistä yksikään ei ole suomalainen. Kaksi heistä on latvialaisia, kaksi ukrainalaisia, yksi on Venäjältä ja yksi Saksasta. Heittäjiä Suomesta joka ikäluokkaan löytyy vielä tilastoja täyttämään, mutta Euroopan kärkiheittäjät tulevat jo muualta kuin Suomesta nuorten ikäluokissa.

Euroopan kauden kärkitilastot (aikuiset, U23, U20 ja U18): http://www.european-athletics.org/records/

Keihään valmennusosaamista Suomessa on laajemmin kuin missään muualla, mutta onko meillä kohta enää heittäjiä, joita valmentaa? Yleisurheilun harrastajamäärät ovat pudonneet jatkuvasti ja junioritkin joutuvat matkustamaan yhä pidemmälle kotipaikkakunniltaan kilpailemaan löytääkseen edes muutaman kilpakumppanin. Kuortaneella vaikuttavan Petteri Piiroisen onnistumiset ulkomaalaisheittäjien kanssa piirtävät kuvaa siitä, mikä voi olla laajemminkin keihäänheiton tulevaisuus Suomessa. Kuortaneen valmennuskeskus on huippuluokkaa, mutta harjoitteleeko siellä kohta enää yksikään suomalainen keihäänheittäjä?

Vaikka Suomi saavutti yleisurheilun joukkuemestaruuskilpailuissa Tallinnassa paikan superliigassa ensi vuodeksi, keihäsmiehemme komeilevat maailmantilaston kärkipäässä ja monissa yleisurheilulajeissa on onnistumisia ja tason nostoja nähty, niin varaa yleisurheiluväellä ei ole jäädä laakereille lepäämään. Mainitsemistani Euroopan kärkitilastoista voi laajemminkin tulkita suomalaisen yleisurheilun tilaa nuorten sarjoissa, eikä se kovin lupaavalta näytä muutamaa yksilöä lukuun ottamatta. Jopa keihäänheiton tulevaisuus on vain muutaman yksittäisen urheilijan varassa. Niin nyt kuin tulevaisuudessakin. Sitä tärkeämpää on edelleen se, ettei heitä hukattaisi.

En ole tätä kirjoitusta tehnyt ketään yleisurheiluvalmentajaa tai urheilijaa vastaan tai lannistamaan heitä pyrkimyksissään vaan tarkoitus on herätellä ihmisiä näkemään isoimpien urheiluotsikoiden taakse ja näkemään vähän pidemmälle kuin tähän päivään. On täysin toisarvoista pohtia sitä, puhkaiseeko Pitkämäki vielä urallaan 90 metrin rajan vai ei tai saammeko Suomeen Zürichin EM-kisoista metalli- vai puumitalin keihäästä, jos emme saa uusia nuoria 80 metrin heittäjiä. Sama pätee kaikkiin muihinkin yleisurheilulajeihin ja urheiluun yleensäkin. Niistä ehkä joskus myöhemmin lisää...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset